Siro2

2.1.2009 vaihdettu vähän parempi kuva: vessaprinsessan kruunu Kiasman naistenvessan yhdessä loossissa. Kruunu on tehty palasta lakanapitsiä (saattaa olla jopa tehdastekoinen) ja viidestä tekojalokivestä.

Edellinen Siro katosi samasta paikasta aika pian. Miten lie käy tämän Siro2:n?

8.1.09 kävin tarkistamassa tilanteen. Siro2 oli irrotettu paikaltaan ja nostettu lavuaarin päälle. Otin sen mukaani. Siro2 saa uuden sijoituspaikan!

Elämän näyttämöllä: SoftandHard

Elämä on.



Matkalla katsomaan Studio Elsaan tanssiesitystä SoftandHard, kiinnitin kaupunginteatterin edustalle (osoite: Eläintarhantie 5) valopylvääseeen rikkoutuneen sydämen, jonka neuloin päivällä jämälangoista.



Sydän = rakkaus = elämä



Omistettu S:lle.

Poistettu/viety. Ei enää paikalla 26.1.09.

6.2. Löysin eilen netistä kivan postauksen, joka liittyi tähän graffitiin. Kiitokset Hertalle!

Orvokkinelikko

Löysin Pauline Turnerin kirjasta Virkkaajan käsikirja helpon orvokin virkkausohjeen. Eipä ollut sopivaa violettia lankaa, joten orvokkien väriksi tuli vaalea persikka.



Persikkaorvokkinelikko on Tapanilassa, torin laidalla liikennemerkissä (Veljestentien ja Liiketien risteys).





Lähietäisyydellä on aiemmin laittamani kukkakvartetti (vasen nuoli osoittaa orvokkinelikon, oikea kukkakvartetin paikkaa).

Paikalla 8.1.09., 5.3.09., 29.5.09 ja 22.6.09, muttei enää syksyllä 2009.

Leppäkertut ja mansikat

Ymmärrän oikein hyvin niitä, jotka kadottavat sukkiaan, lapasiaan, kaulaliinojaan ja pipojaan, puhumattamaan vielä arvokkaammista asioista. Itse kuulun tähän kadottajien joukkoon. Viimeksi tänään uudehko piponi unohtui elokuvateatteriin. Onneksi huomasin pipon puuttumisen jo ennen elokuvateatterista poistumista.



Leppäkertut ja mansikat -lapanen kuuluu kadonneiden ja löytyneiden joukkoon. Joku on kadottanut ja minä olen sen löytänyt. Kaunokainen. Oikein suloinen lapsen vanuttunut kirjoneulelapanen. Piirsin mansikka ja leppäkerttu -kuvion itselleni jemmaan tulevia käsitöitä varten. Tämä lapanen pääsi muiden parittomien joukkoon Helsingin Musiikkitalon työmaan aitaan.



Ei enää paikalla kevät 2009.

Hihapuu

Kun poikani oli yhdeksänvuotias, hän näki enollaan ja sedällään valkosiniraitaiset neuleet ja toivoi heti, että neuloisin hänelle samanlaisen. Poika ei juuri koskaan toivonut mitään vaatteiden suhteen, joten halusin toteuttaa tämän toiveen. Ostin valkoista ja sinistä mohairlankaa ja ryhdyin neulomaan. Kuinka ollakaan, kun pusero oli yhtä hihaa vaille valmis, langat loppuivat. En koskaan saanut hankittua lankaa lisää. Nyt poikani on 23-vuotias ja neule on siis edelleen kesken. Päätin tehdä siitä ainoasta hihasta neulegaffitin.



Minusta hiha sopi oivallisesti juuri lämmittämään puuta. Tästä tuli Hihapuu. Se on Helsingin Kaisaniemenpuistossa.



Viety/poistettu. Ei enää paikalla 2.1.09.

Vierailulla Tukholmassa - Kärleken

Sydänneulegraffiti valmistui anopilta saadusta hurjan ohuesta villalangasta (neuloin kymmenkertaisena) ja tyttären piposta puretusta punaisesta. Malli oma. Ajattelin, että tämä pitäisi laittaa jonnekin merkitykselliseen paikkaan.



Kärleken-graffiti päätyi viime viikolla valopylvääseen, muiden graffitien viereen, osoitteeseen Tegelbacken 2, Tukholma, jossa sijaitsee myös erinomainen japanilainen ravintola. Villainen avioliittomme täytti viime viikolla 29 v.

Ei enää paikalla 30.3.2010.

Aargh

Torstai-iltana Raidallinen oli kadonnut alikulun taideteoksen kartiosta. Joku oli ollut sitä mieltä, että se ei sovi taideteokseen tai vaihtoehtoisesti joku oli kipeästi tarvinnut kaulaliinaa. No, täytyy sanoa, ettei tämä vielä vienyt intoani tehdä neulegraffitteja. Näytelmä siis jatkuu.

Joku muu

Minulla oli sakset, lanka ja neula mukana, kun aamulla lähdin töihin. Ajattelin korjata pallojen seurassa olevaa Raidallista (ks. edellinen postaus). Yllätyksekseni Joku Muu (tonttu?) oli illan tai yön pimeinä yksinäisinä tunteina käynyt siirtämässä Raidallisen paikasta x paikkaan y. Nyt se tyynesti nököttää kauniissa vihreässä kartiossa, joka on osa Pekka Jylhän taideteosta. Itse en olisi missään nimessä tohtinut sijoittaa Raidallista osaksi tuota työtä, mutten hennonut sitä tuosta uudesta paikastaan poiskaan siirtää.





Kiitos, Joku Muu, tämä uusi sijoitus on paljon parempi kuin eilisiltainen.

Viety/poistettu. Ei enää paikalla 10.12.

Pallojen raidallinen seuralainen

Olen pitkään ihaillut taiteilija Pekka Jylhän vuonna 1996 tekemää seinämaalausta Tikkurilan aseman pohjoisen alikulun seinämässä. Siinä on upeat värit ja pidän noista värikkäistä palloista. Se on oikea hyvänmielen maalaus!



Muistelin kotona teoksen väritystä ja kaivelin jämälankakoriani: sinistä, vihreää, tiilenpunaista, keltaista. Sellainen raidallinen seuralainen palloille syntyi. Raidallinen näyttää vähän kaulaliinalta. Ja kun en ollut tarkka ja mitannut pylvään ympärimittaa tarkasti - vain summittain sylilläni - tästä raitahuivista tuli liian pitkä. Ja olin vähän hätäinen, kun laittelin sen pylvään ympärille, joten se jollain lailla repsottaa siinä. Pitää kyllä vielä kohentaa raidallisen oloa sinisessä pylväässä.

Viety/poistettu. Ei enää paikalla 10.12.

Siro

Olen aina pitänyt Kiasmasta. Rakennuksen kauniista linjoista ja sen tietynlaisesta rujoudesta. Kiasman vessoissa on tätä samaa rujoutta. Piti lisätä rujouteen vähän siroutta:





Ohuen ohuesta pitsilangasta virkatun Siro-neliön olen löytänyt kirpputorilta ostamastani - todennäköisesti jonkun kuolinpesän - lankapussukasta. Siellä se on, lavuaarin alla, muiden graffitien joukossa.

Nyt se pääsi arvoiseensa paikkaan - taidemuseoon. (Kiasma, aulassa sijaitseva naisten wc, ensimmäinen koppi, muistaakseni.)

Haloo! Saataisiinpa takaisin maksuttomat sisäänpääsyt Kiasmaan perjantai-iltaisin.

Viety/poistettu. Ei enää paikalla 17.12.

Lähtöruutu

Olen kesästä saakka ihastellut Tennispalatsin pohjoispuolella (Eteläinen Rautatiekatu, Helsinki) olevia värikkäitä ruutupylväitä.



Neuloin pienenpienistä jämälankakeristä värikkään Lähtöruudun, jossa on 25 pientä neliötä. Hiukkasen kuvioneulonta ontui ja yksi rivistö ruutuja vetää jonkin verran. No, haitanneeko tuo mitään?







Viety/poistettu. Ei enää paikalla 1.2.2009.

Tumppu

Tyttären joskus kouluaikoinaan neuloma tiilenpunainen, nyt jo vanuttunut ja kärjestä purkautunut lapanen eli Tumppu, jota koristaa musta pieni musta tupsu, pääsi Parittoman ja Minttu Töppösen seuraan Kiasman taakse, musiikkitalon työmaan aitaan, aitiopaikalle!



Paikalla vielä 17.12. Ei enää paikalla 20.1.2009.

Edellisen postauksen graffitit nyt kuvina

Etelärannassa oleva Rotan kaulahuivi eli Punainen viiva (lumen ja sateen jäljiltä jo varsin lurpsahtanut):





Musiikkitalon työmaan aidalla nököttävä Pariton sai kumppanikseen Minttu Töppösen:





Rotan kaulahuivi paikalla vielä 11.12. ja Minttu Töppönen 17.12. Eivät enää paikalla keväällä 2009.

Punainen viiva eli Rotan kaulahuivi ja Minttu Töppönen

Punainen viiva eli Rotan kaulahuivi valmistui viime viikolla punaisista pienistä langanpätkistä aina oikeaa neuloen. Piti tulla parimetrinen, mutta loppujen lopuksi sitä taitaa olla vain metrin verran. Se päätyi Helsingin keskustaan, Etelärannan varressa olevan kauppahallin viereiseen kaiteeseen. Siellähän ne rotat vilistelevät - ja näköjään unohtelevat peräänsä punaisia kaulahuiveja ;-)

Harmi kyllä, unohdin kameran töihin, joten kuvaa en tästä graffitista paikallaan nyt tähän saa. Pitää käydä kuvaamassa se seuraavalla kaupunkikäynnillä.

Tämä graffiti on omistettu Paavolle, joka on puolustanut valtuustossa laillisia graffiteja!

***

Toisen graffitin kävin neulomassa aiemmin laittamani parittoman viereen musiikkitalon työmaan aitaan. Se on pieni mintunvärinen vauvan töppönen eli Minttu Töppönen. Siitä en ole tullut ottaneeksi kuvaa lainkaan. Se on lapsenlapsen parittomaksi jäänyt töppönen. Näitä parittomia tuntuu ainakin lapsiperheissä riittävän. Kuka/mikä syö sukkia, tumppuja, kaulaliinoja?

Rotan kaulahuivi paikalla vielä 11.12., Minttu Töppönen 17.12. Rotan kaulahuivi siirretty, Minttu Töppönen on häipynyt omin avuin.

Punainen viiva tuloillaan

Kerroin jo toisaalla, että punainen neuleviiva on valmistumassa ja etsimässä paikkaansa. Viiva on valmis, mutta paikka on hakusessa.

Tällä hetkellä ulkona on sellainen myräkkä, ettei sinne kukaan halua, ei ainakaan vapaaehtoisesti, en ainakaan minä.

Pikku tepastelija

Lapsenlapsen pikkuinen pariton tossukka päätyi Veininmyllyn kupeeseen. Itse en ole tossukkaa tehnyt, mutta se on kovin sievä. Harmi kyllä pariton, siksi kelpasi neulegraffitiksi.



Veininmylly on kaunis vanha rakennus Tikkurilassa, Tikkurilantien varrella, lähellä joen ylittävää Heurekan siltaa.

Viety/poistettu. Ei enää paikalla 18.12.

Munninneliö

Olen joskus 35 vuotta sitten jenkeissä ollessani virkannut erinäisiä päiväpeittoja ja filttejä isoäidinneliöistä.

Sieltä palattuani unohdin koko mallin, kunnes eilen yht'äkkiä teki mieleni kokeilla sitä uudelleen. Anu Harkin Puikoissa!-kirjassa on perusohje neliön tekemiseen ja siitä siis sain alkuavun. Perusideanahan näissä isoäidinneliöissä on se, että jokainen kerros tehdään eri värillä, mutta minä halusin vain päästä eroon pienistä lankanysistäni enkä välittänyt siitä, että niistä ei ihan kokonaista kerrosta yhdestä väristä saanut aikaiseksi.



Tänä aamuna fillaroin töihin ja matkalla kohtasin paikan, jonne halusin graffini laittaa. Puistolan Tennis- ja palloiluhalli (os. Tapulikaupungintie 4, Tapulikaupunki) on jo vuosia pitänyt nolla-toleranssi-rajaa graffitien ja tagien suhteen. Muistaakseni juuri viime viikolla ajoin siitä ohi ja siinä oltiin graffiteja tai joitain sotkuja pesemässä. Saa nähdä riepooko tällainen kirkas neliö jotakuta.


Töistä palatessani näin sen kuitenkin vielä paikallaan.

Nimensä graffiti sai siitä, että en ole lapsenlapsilleni isoäiti vaan munni (ensimmäisen lapsenlapsen minulle antama nimi).

(Tosin alimmassa kuvassa koko neliötä ei juurikaan erota.)

Ei enää paikalla 16.4.09.

Pariton

Minulla oli seurana kahdeksan pikkuista kania, kun kävin ompelemassa tämän sukkagraffitin.

Pariton pääsi komistamaan musiikkitalon työmaan aitaa ihan oikeiden graffitien viereen. Minä haaveilen, että tästä aidasta tulisi kaikkien parittomien kohtauspaikka. Kaikki sukat ja lapaset ilman paria, liittykää joukkoon!


Taustalla komeilee helsinkiläinen palatsi.

Paikalla vielä 17.12., muttei enää huhtikuussa 2009.

Laiha merimies kiipeilee

Tyttären neuloma, hiukkasen liian kapoisaksi jäänyt säärystin on muuntautunut laihan merimiehen villapaidaksi. Tummansinisestä ja valkoisesta mohairlangasta neulottu raidallinen "paita" sai rintaansa vielä ankkurinapin.

Nyt kiipeilijä on valloittanut Hiidenkiven peruskoulun leikkialueen osoitteessa Kuoppatie 7, Tapanila.


On niin pimeää, ettei juuri mitään näe...

Viety/Poistettu. Ei enää paikalla 27.12.2008.

Ei

..sitten millään viitsi lähteä tuonne ulos vihmovaan sateeseen virittelemään neulegraffitia, vaikka tekele jo odottaa pääsyään omalle paikalleen. Pussissa on mukana myös neula ja sakset.

Jospa huomenna sää olisi tässä suhteessa hiukan lempeämpi. Sateesta toki tykkään, mutta ompeleminen sateessa ei kuulosta erityisen hauskalta. Pitäisi olla vähintään virallinen (tai epävirallinen) sateenvarjonpitäjä seurana.

Oikea aika

Sainpa nyt korjattua tuon asetuksissa olevan kellonaikamäärityksenkin, ettei enää olla jossain Tyynenvaltameren ajassa ;-)

Eli ilta jo oli, kun vein tuon kukkakvartetin framille.

Vieläkin paikoillaan 10.4.2010.

Bluesea

Kukkakvartetti

On ollut kaikenlaista puuhaa, joten kukkakvartetti on joutunut odottamaan esille pääsyään. Nyt se on kuitenkin paikallaan. Joku on virkannut aniliinin punaiset kukat, jotka minä ostin joskus joltain kirpputorilta (isossa pussissa oli monenlaista langanjämää ja käsityön tekelettä). Ompelin kukkaset yhteen ja koristin ne vielä valkoisilla napeilla ja niinpä niistä syntyi oiva kukkakvartetti.


Suojatiestä muistuttava liikennemerkki, johon kukkaset ompelin kiinni, on Tapanilassa, torin laidalla.

Paikalla edelleen 8.1.09., 5.3.09. ja 22.6.09., ja vielä 21.1. ja 10.4.2010, muttei enää 4/2011.

Bluesea

Koska sataa ensilumen?

Tänään tein ensimmäisen neulegraffitihyökkäyksen.

Pyöräilin töihin ja matkalla ompelin Heurekan sillan kupeessa olevaan pylvääseen ties mistä minulle päätyneen luonnonvalkoisen virkatun lumihiutaleen.



Kun katselin sitä, muistelin, että ensilumi satoi lapsuudessani ja nuoruudessani hyvinkin Pyhäinpäivän aikaan ja sehän on tänä vuonna ensi viikonloppuna. Sataakohan ensilumen näin aikaisin vielä nytkin?



Neulegraffiti-ideasta saan kiittää knitsea.blogspot.comin pitäjää. Kiitos siis Tampereen suunnalle!

Paikalla vielä 18.12.08, 15.4.09. ja 22.6.09, muttei enää 14.8.09.

Aamun hämyssä
neuloin lumihiutaleen
pylvääseen kiinni.